Kausi valmentajan silmin
Tärkeä voitto sarja-avauksessa ja heti perään makea jatkoaikavoitto vieraissa. TuTon lähtö kauteen oli erinomainen ja 12 pelatun ottelun jälkeen olimme sarjajohdossa. Sen jälkeen alkoi TuTon oma Via Dolorosa: 3-1 tappio Mikkelissä, 2-4 tappio kotona Sportille, jatkoksi neljä peräkkäistä maalin tappiota ja ns. hatuksi 6-0 ja 5-0 tappiot Kajaanissa ja Joensuussa. Joukkueen huumori oli koetuksella ainoastaan kahdessa viimeisessä tappio-ottelussa. Ilmapiiri oli kaiken aikaa hyvä ja joukkue harjoitteli hyvin. Kun Tero Forsell tässä vaiheessa käveli koppiin omalle paikalleen, joukkueella oli hymy huulilla. Suuri yleisö oli toki jo tuominnut joukkueen häviäjäksi ja kauden ohi olevaksi. Ennen joulutaukoa joukkue poimi muutaman makean voiton ja tilanne sarjataulukossa alkoi kohentua. Joulutauolla oli hyvä harjoittelujakso ja kahdeksan päivän vapaa jouluna. Sen jälkeen aurinko alkoi paistaa Kupittaalle. Joukkue napsi keväällä voittoja kovaan tahtiin, silti koko kauden ajan heikko vieraspelaaminen kummitteli mukana. Kotiotteluissa tuli paljon maaleja ja upeita voittoja. Vähitellen myös vieraspelaaminen alkoi parantua. Tärkeällä hetkellä kotietua play-offseihin haettaessa joukkue haki täyden pistepotin Lempäälästä, Kajaanista ja Joensuusta. Kotietua ei silti saavutettu, vaan sijoitus sarjassa oli viides, mutta tietoisuus pelin sujuvuudesta myös vieraissa oli saavutettu. Sarjan lopulla elettiin vielä jännittäviä hetkiä Jarmo Jokilan taistellessa pistepörssin voitosta. Joissakin otteluissa Jamo pelasi valtavia määriä ja jonkun eränkin taisi olla lähes kokonaan jäällä. Lopulta upea pörssivoitto oli totta. Onnea Jamo! Play-off puolivälierävastus oli sitten kivikova KooKoo, joka oli saanut loukkaantuneina olleita pelaajiaan takaisin ja omasivat vielä kotiedun. TuTo meni ja ryösti kotiedun voitettuaan ensimmäisen ottelun Kouvolassa 2-6 ja toisen Kupittaalla 6-5 erittäin jännittävien vaiheitten jälkeen. Edessä oli kolmas ottelu ja sarja katkolla TuTolle Kouvolassa. Huikea trilleri päättyi kotiyleisön riemuun ajassa 98.22. Neljännen ottelun voitti KooKoo Kupittaalla 1-3 ja toisen kerran kauden aikana TuTo oli tuomittu häviäjäksi. Totesin kuitenkin, että myös TuTolla on sarjassa kaksi voittoa ja vielä on yksi peli pelaamatta. Viidennen ottelun raju taistelu Kouvolan huutomyrskyssä päättyi jatkoajalla, kun Vellu Koponen järjesteli kiekon Marre Vuorisalolle, joka pysäytti pelikellon aikaan 68.37. Riemu TuTo-leirissä räjähti. Välierävastustajaksi Jokipojat. Tiedettiin, mitä odottaa, mutta oltiin voitettu Jokipojat kolme kertaa runkosarjassa ja yllätysvoittoa lähdettiin hakemaan ensimmäisestä semifinaalipelistä Joensuusta. Upea ilta päättyi jatkoajalla ajassa 71.30, kun kotijoukkueen "TuTo-surma" Mika Mäkiaho iski kiekon maaliin. Toinen ottelu Kupittaalla TuTolle 4-2, kolmas Joensuussa kotijoukkueelle 3-0 ja neljäs Kupittaalla Jokipojille jatkoajalla ajassa 63.26, tekijä jälleen Mika Mäkiaho. Pelit Jokipoikia vastaan olivat erittäin hyviä ja tasaisia. Ratkaisuksi nousi TuTon heikko viimeistely otteluissa. Joukkue loi paljon maalipaikkoja joka pelissä, mutta osan vei vastustajan maalivahti Ore, osan pieni kiire ja hosuminen. Pronssiottelussa Kajaanissa joukkue oli väsynyt eikä yltänyt taisteluun aina niin arvokkaasta mitalista. Kaiken kaikkiaan play-offsien kesto oli 19 päivää, jona aikana pelattiin 10 ottelua: 6 vieraissa ja 4 kotona. Bussissa istumista kertyi 5100 km. Setti oli kova ja joukkue selvisi siitä loistavasti. Muutaman kerran auringon noustessa klo 7.00 aamulla bussi saapui vieraspelimatkalta Kupittaalle ja pelaajat lähtivät sieltä suoraan töihin tai opintoihin. Olen valmentajaparini Jouni Tuomisen kanssa erittäin ylpeä joukkueen saavutuksista kauden aikana. Suuri kiitos suurille pelaajille! Petri Niukkanen |
Takaisin edelliselle sivulle
.jpg)
